Käyttäjäkokemus (UX) on teollisuuden projekteissa väärä tavoite

Käyttäjäkokemukseen (User Experience eli UX) panostaminen alkaa olla suurelle yleisölle tarkoitetuissa tuotteissa itsestäänselvyys. Jos tuotteen käyttö on epämiellyttävää tai hankalaa, kuluttajat eivät osta. Epäonnisimmat tuotekehittäjät saattavat löytää viritelmänsä vähemmän mairittelevilta TOP N -listoilta.

Ns. perinteisen teollisuuden puolella UX on sen sijaan edennyt hitaasti. Tekes-vetoisia tutkimushankkeita ja muutamia pioneeriyrityksiä lukuun ottamatta käyttäjäkokemukseen panostaminen on projekteissa harvinaista.

Syitä on varmasti monia. Kun tuotteen maksaja ei ole itse loppukäyttäjä, tuotteen hinta ja muut ominaisuudet nousevat helposti käyttökokemusta tärkeämmiksi kriteereiksi (tästä olen kirjoittanut jo aiemmin). UX-piireissä selitystä käyttäjäkokemuksen nahkeaan etenemiseen haetaan mielellään myös perinteisen teollisuuden tietämättömyydestä ja/tai konservatiivisuudesta, eikä aina täysin aiheetta.

Tästä huolimatta väitän, että perimmäinen syy saattaa sittenkin olla seuraava:

Hyvä käyttäjäkokemus on teollisuusprojekteissa väärä tavoite. Siksi sitä on vaikea myydä. Oikeampi tavoite olisi tehokas ja turvallinen käyttö.

Mitä eroa näillä sitten on? Eikö käyttäjäkokemus ole hyvä silloin kun käyttö on nopeaa, virheetöntä ja turvallista?

Ei välttämättä. Tehokkuus on eri asia kuin tehokkuuden tunne. Monet ihmiset ovat esimerkiksi mielestään tehokkaita multitaskatessaan, vaikka oikeasti he olisivat paljon tehokkaampia, jos tekisivät yhden asian kerrallaan.

Turvallisuuskin on eri asia kuin turvallisuuden tunne. Kun olemme esimerkiksi tottuneet tekemään jonkin asian tietyllä tavalla, eikä mitään ikävää ole koskaan sattunut, alamme pitää tapaa turvallisena – olipa se todellisuudessa turvallista tai ei.

Myös tavoitteiden keskinäiset painotukset kannattaa usein ratkaista muun kuin käyttäjän subjektiivisen kokemuksen näkökulmasta.

Esimerkiksi nopeus ja virheettömyys ovat pohjimmiltaan ristiriitaisia tavoitteita, eivätkä kaikki virheetkään ole keskenään samanarvoisia.

Erityisesti turvallisuuskriittisillä aloilla käyttöliittymät täytyy suunnitella ensisijaisesti niin, että harvinaisten mutta mahdollisesti vakaviin seurauksiin johtavien (siis sellaisten, joihin käyttäjä ei koskaan ole törmännyt eikä toivottavasti koskaan törmääkään) virheiden todennäköisyys on minimoitu. Jos tämä tekee järjestelmän tai laitteen käytöstä muissa tilanteissa aavistuksen epämukavampaa, niin sitten tekee.

Ns. perinteisen teollisuuden kannattaisi panostaa inhimillisiin tekijöihin nykyistä enemmän. Panokset kannattaa kuitenkin ensisijaisesti laittaa objektiiviseen, ei subjektiiviseen hyötyyn.

Vaikka käyttäjän fiilikselläkin on väliä, käytön tehokkuus ja turvallisuus ovat useimmiten projektin tavoitteina selvästi tärkeämpiä.

 

Saattaisit olla kiinnostunut myös seuraavista:

Huomioi loppukäyttäjät. Mutta keitä he ovat? Hyvässä suunnitteluprosessissa järjestelmän loppukäyttäjien tarpeet sisällytetään osaksi suunnitteluvaatimuksia. Loppukäyttäjien joukko on kuitenkin l...
Näin saat ammattikäyttäjiltä hyödyllistä palautetta suunnitteluvaiheessa Tuotteen tai järjestelmän loppukäyttäjiltä pitäisi kysyä käyttäjäpalautetta jo tuotekehitysprojektin aikana. Hyödyllisiä vastauksia ei ole kuitenkaan ...
Olematon vaatimusmäärittely varmistaa, että loppukäyttäjät ohitetaan suunnittelussa Miksi tekniset vaatimukset dominoivat suunnittelua ja loppukäyttäjien tarpeet jäävät niin usein toiselle sijalle? Yksi merkittävä syy on puutteellises...
Käyttäjäystävällisen suunnittelun kolme tasoa Mitä kaikkea pitää muistaa ottaa huomioon, jos haluaa suunnitella käyttäjäystävällisen laitoksen, aluksen tai muun vastaavan isomman kokonaisuuden? Hu...