Inhimillisiä tekijöitä

Milloin asiantuntijan kokemustietoon voi luottaa?

Kirjoitin aiemmin päätöksenteosta tukalissa tilanteissa. Kun paniikki on päällä, tietoinen järkeily toimii tahmeasti ja ihminen etenee pääasiassa intuitiivisen, yksinkertaisiin peukalosääntöihin ja kokemustietoon perustuvan päätöksenteon varassa.

Intuitioon tukeudutaan kuitenkin muulloinkin kuin kiire- tai hätätilanteissa. Pitkän linjan asiantuntija uskoo usein tietävänsä, mikä toimii ja mikä ei, vaikkei osaisikaan aina perustella tunnettaan yksityiskohtaisesti.

Lääkäri luottaa kliinisen kokemukseensa siitä, mitkä hoidot tepsivät parhaiten, ja kokenut insinööri uskoo näkevänsä laskematta, tuleeko rakenne kestämään.

Usein kokeneen asiantuntijan intuitio osuu oikeaan, mutta toisinaan se voi mennä täysin metsäänkin.

Milloin asiantuntijan kokemustietoon voi sitten luottaa?

Ainakin seuraavien ehtojen pitäisi täyttyä:

1. Asiantuntijalla pitää olla runsaasti kokemusta vastaavista tilanteista.

Intuitiivisen päätöksenteon hyvyys riippuu siitä, kuinka paljon päätöksentekijällä on kokemusta vastaavista tilanteista. Pitkäkään kokemus samasta aihepiiristä ei auta, jos käsillä oleva tilanne on oleellisilta osin erilainen tai uusi.

Insinööri on esimerkiksi suunnitellut useita vastaavia rakenteita, mutta nyt rakenne on tulossa kohteeseen, jonka ympäristö- tai kuormitusolosuhteet poikkeavat aiemmista.

Intuitio on siitä petollinen, että jos tilanteen uutuutta ja oman kokemuksensa kapeutta ei satu huomaamaan, intuitio antaa helposti uudessakin tilanteessa varmalta tuntuvan (mutta mahdollisesti väärän) vastauksen.

Aivomme eivät nimittäin analysoi tilanteen kaikkia yksityiskohtia, vaan nopeassa päätöksenteossa on kyse yksinkertaisemmasta tunnistustehtävästä. Etsimme päästämme helpoimmin saatavilla olevan, mielestämme riittävän samanlaisen tapauksen, ja teemme johtopäätökset sen perusteella.

Koska prosessi ei ole tietoinen, virhettä ei ole helppo havaita.

2. Kokemus on hankittu olosuhteissa, joissa omasta suoriutumisestaan on ollut mahdollista saada todenmukaista palautetta.

Kokemuksen merkitys muistetaan usein, mutta samalla saatetaan unohtaa, että ilman palautemekanismia kokemus ei opeta.

Paransiko hoito potilaan? Olivatko suunnitteluratkaisut tuotannollisesti toteutettavia ja käytössä toimivia? Mihin suuntaan liiketoiminta tai turvallisuus kehittyi tehtyjen toimenpiteiden seurauksena? Jos tätä ei tiedä, voi toistella sujuvasti samoja virheitä vuodesta toiseen.

Alat ja tilanteet eroavat sen suhteen, miten helposti palautetta on saatavilla.

Esimerkiksi liiketoimintaan tai turvallisuuteen liittyvien ratkaisujen onnistumisesta on usein vaikea saada luotettavaa palautetta, koska ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”-tyyppisissä tilanteissa voi olla mahdotonta tietää, mikä on lopulta ollut seurausta mistäkin.

Kokemuksesta oppiminen on haasteellista myös aloilla, joilla aikajänteet ovat hyvin pitkiä ja todellinen palaute työn onnistumisesta saadaan vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluttua. Pitkänkään linjan asiantuntijallekaan ei tällöin ehdi välttämättä kertyä riittävästi tietoa.

Suunnittelutyössä työn projektimaisuus voi asettaa rajoitteita palautteen saamiselle. Kun suunnittelun tuotos on käytössä, suunnittelija on jo tekemässä seuraavaa projektia. Jos silta romahtaa tai laiva uppoaa, suunnittelijat ja rakentajat toki kuulevat asiasta. Vähemmän dramaattisista mutta silti operointia jatkuvasti haittaavista ongelmista suunnittelija ei välttämättä kuule koskaan.

Vaikka intuitio voi olla asiantuntijalle toimiva työkalu, se johtaa siis helposti myös harhaan.

Erityisesti turvallisuuden kannalta kriittisissä ratkaisuissa pelkkään kokemustietoon kannattaakin suhtautua lähtökohtaisesti varauksellisesti.

Tähän on tosin eräs poikkeus:

Jos kokeneella asiantuntijalla on tunne, että jokin on pielessä, asia kannattaa ottaa vakavasti, vaikkei asiantuntija osaisikaan heti perustella, mistä tunne johtuu.

 

PS. Kuten aina, ei kannata kohdistaa skeptistä katsettaan vain muiden ihmisten kokemustietoon. Omaankin asiantuntijan intuitioonsa kannattaa suhtautua sopivan varauksellisesti. Itse asiassa erityisesti siihen.